Kirkollisvero vuodelle 2010

Ensi vuodelle on parikymmentä seurakuntaa nostamassa kirkollisveroa. Suurimmat korotukset tulee Imatralla, Kauhajoella ja Paltamossa, joissa vero nousee 0,25 prosenttiyksikköä.

Tämän vuoden alussa tässä blogissa pohdittiin kirkollisvero-kirjoituksessa tiedostavatko ihmiset kuinka paljon kirkollisveroa maksavat tai minkä vuoksi.

Pate Ylisen blogissa on pari päivää vanha kirjoitus kirkollisvero nousee, jossa kerrotaan että asia aiheuttaa keskustelua kirkon sisällä:

Päätös ei ollut yksimielinen. Keskustelun jälkeen asiasta äänestettiin. Korotusesitys voitti äänin 12-7.

Joissakin seurakunnissa on ilmeisesti asia hyvin, sillä Rusko, Sauvo-Karuna ja Viitasaari laskevat kirkollisveroa. Keskimäärin veroa maksetaan 1,3 prosenttia. Kahden prosentin vero on käytössä ensi vuonna kymmenessä seurakunnassa.

Piispan palkka vertailussa

Uusien juuri julkaistujen viime vuoden verotietojen mukaan esimerkiksi Porvoon piispa ylsi jo yli 160 000 euron ansiotuloihin.

Björkstrand Gustav, ansiotulot 161 991 euroa
( vuoden 2008 verotietojen mukaan )

Edellinen piispan palkka -kirjoitus käsittelee piispojen palkkatuloja vuoden 2007 verotietojen mukaan.

Palkkavertailu

Palkkojen tietoja löytyy mm Kunnallisen työmarkkinalaitoksen (http://www.kuntatyonantajat.fi) sivuilta, jonne on kerätty palkkatietoja Tilastokeskuksen tiedoista. Piispan palkkana on käytetty Porvoon piispan vuoden 2008 verotiedoissa olevaa ansiotuloa 161 991 euroa, joka on jaettu kahdellatoista kuukausipalkaksi. Vuoden 2007 tietojen perusteella Björkstrand tienasi piispoista eniten ansiotuloja, vähitenkin tienaava piispa sai vielä lähes 8000 euron kuukausipalkan.

Onko 15-vuotias kypsä?

STT Kasvattivanhemmaltaan Virosta karannut 15-vuotias virolainen tyttö saa jäädä Suomeen. Korkein oikeus (KKO) antoi asiassa ennakkoratkaisunsa tiistaina. Tytön huoltaja vaati oikeusteitse lapsen palauttamista asuinmaahansa Viroon.

Korkein oikeus (KKO) totesi, ettei vastustelevaa tyttöä pidä palauttaa. KKO:n mukaan tyttö oli sen ikäinen ja niin kypsä, että hänen mielipiteensä oli ratkaisevaa palautusta harkittaessa.

Suomessa esimerkiksi 17-vuotias ei kuitenkaan ole tarpeeksi kypsä itse päättämään kuuluuko hän kirkkoon vai ei. 15-vuotias on kypsä, mutta 17-vuotias ei.

"12-17-vuotiaiden lasten uskonnollisen aseman muutokset edellyttävät aina lapsen ja hänen huoltajiensa samanmielisyyttä. Viisitoista vuotta täyttänyt lapsi voi huoltajien kirjallisella suostumuksella itse liittyä uskonnolliseen yhdyskuntaan tai erota siitä." - kertoo Espoon seurakunnan sivusto

Huoltajiltaan karkaaminen ulkomaille saattaisi kuulostaa merkittävämältä asialta kuin uskonnolliseen yhdistykseen kuuluminen. Olisko mahdollista määrätä yhdenmukaisesti, että 15-vuotias voi päättää omista asioistaan? Vai voidaanko aina tapauskohtaisesti harkita mihin 15-vuotias on tarpeeksi kypsä?

Homojen vihkiminen

Ruotsin evankelisluterilainen kirkko alkaa vihkiä samaa sukupuolta olevia pareja. Kirkolliskokous päätti asiasta tänään. Noin 70 prosenttia kirkolliskokouksen jäsenistä hyväksyi uudistuksen. Ruotsin arkkipiispa Anders Wejryd oli helpottunut äänestyksen jälkeen.

Arkipiispa Jukka Paarma ei näe, että Suomen evankelisluterilainen kirkko seuraisi "nähtävissä olevana ajankohtana" Ruotsin esimerkkiä ja alkaisi vihkiä avioliittoon nais- ja miespareja. Me olemme tässä suhteessa kyllä aika lailla jäljessä Ruotsia sekä yhteiskunnassa että varsinkin kirkossa.

Arkkipiispa ei usko, että kovin monet kirkot seuraisivat Ruotsin esimerkkiä. Sen sijaan hän arvioi, että päätös vaikeuttaa Ruotsin kirkon yhteistyötä muiden kirkkojen kanssa.

Paarma taisi unohtaa, että avioliittolaki on muutettu sukupuolineutraaliksi ainakin Hollannissa, Belgiassa, Espanjassa, Kanadassa, Etelä-Afrikassa ja Norjassa. Maiden määrä varmasti kasvaa ajan myötä.

Toisaalta toivoisi, että niin homot kuin heterotkin jättäisivät kirkon käsitykset omaan arvoonsa ja suosisivat uskonnottomia hääseremonioita.

TV:stä poimittua

YLE FST5 Ut ur kyrkan! (Ulos kirkosta, ohjelma tehty vuonna 2008)
Sunnuntai 11.10. klo 14.55

Keskusteluohjelmassa on mukana vapaa-ajattelija, kirkkoherra ja seurakuntapastori. Lisäksi muutamia kirkosta eronneita on haastateltu erikseen ohjelmaa varten.

"Kirkosta erotaan ahkerammin kuin koskaan. Kun yksi liittyy jäseneksi kolme eroaa."

"Papit myöntävät etteivät usko raamattuun, mutta roikkuvat silti virassa mukavuussyistä tarjoamatta ihmisille minkäänlaista sisältöä."
- kirkkoherra

"Olen tyytyväinen eroamiseeni ... En halua olla mukana sellaisessa kirkossa. Minusta se on naurettavaa."
- opiskelija

"... mutta missä muussa työpaikassa sallittaisiin enää sellaista syrjintää ja kiusaamista kuin kirkossa?"
- eläkeläinen naispappeudesta puhuessaan

"Vähän kuin kuuluisi Tehyyn olematta sairaanhoitaja."
- kirkosta eronnut opiskelija

Edes kaikki kirkon sanomaa levittämään palkatut papit eivät usko kirkon ydinsanomaan, raamattuun. Kirkosta erotaan erinäisistä syistä johtuen, mutta varmasti merkittävä syy on uskonpuute. Miksi kuulua järjestöön, jonka sanomaan ei uskota? Ja vielä maksetaan siitä.

Ohjelmassa esitettiin ajatus, että kirkon pitäisi erottaa jäsenensä, jotka eivät usko kirkon perusajatuksiin ja sanomaan. Kirkkoherra ei innostunut näin jyrkistä toimista. Siksikö että kirkko menettäisi merkittävän summan rahaa ja ison osan jäsenistään? Uskonnolliselle järjestölle ei ole niin väliä uskovatko omat papit tai jäsenet sanomaan, kunhan jäsenmaksu tulee maksetuksi?

Kirkkoon kuulumattomat

Oheisessa taulukossa on esitetty kirkkoon kuulumattomien määrä Suomessa 1975 - 2008.

Määrä on kasvanut yli miljoonaan 369 609 - 1 032 115. Kasvu on kiihtynyt viime vuosina useiden syiden johdosta. Kirkosta eroaa enemmän ihmisiä sekä kirkkoon kastetaan entistä vähemmän lapsia. Maahanmuutto ja muihin uskonnollisiin järjestöihin siirtyminen saattaa olla myös vaikuttamassa lukuihin, mutta näistä on hieman vaikea saada tilastoja. Esimerkiksi joidenkin uskonnollisluontoisten yhdistysten jäsenmääristä ei ole saatavissa tarkkoja tietoja.

Kastettavien määrä

Kirkkoon kastettavien määrä kaikista Suomessa syntyneistä on laskenut vuoden 1984 huippulukemasta 92,3% vuoteen 2008 mennessä lähes kymmenen prosenttiyksikköä. Vuodesta 2007 vuoteen 2008 tiputus oli jo 1,5%. Tuolla tahdilla jos kastamiset vähenee muutaman kymmenen vuotta, niin kastetut ovat vähemmistössä. Mikäli taas kiihtyvä tahti säilyy edes jossain määrin, niin kastaminen saattaa jäädä kokonaan pois perinteisistä tavoista hyvinkin pian.

Kastamiseen tarvitaan kirkon tapojen mukaan kummi, jonka tulisi huolehtia uskonnollisesta lapsen kasvatuksesta. Myös kirkkoon kuulumattomien määrän kasvaessa Suomessa, on entistä vaikeampi löytää kummeja lapsille. Tämä saattaa osaltaan vaikuttaa kastamisen suosion laskuun.

Kirkon jäsenmäärä

Taulukko, jossa on kirkon jäsenmäärä vuosina 2001 - 2008.


Kokonaisjäsenmäärä on siis tippunut 110 048 jäsenellä kiihtyvällä tahdilla 8 vuoden ajan. Prosentteina tämä ei ole kuitenkaan paljoa, koska jäsenmäärä on kuitenkin pitkälle yli 4 miljoonaa edelleen. Rahassa tämä saattaa kuitenkin merkitä jonkin verran kirkolle, koska euroina vaikkapa 22 000 000 menetys vuosittain (110 048 jäsentä x 200 euroa kirkollisveroa) saattaa aiheuttaa jonkinlaisia budjetointihuolia. Esimerkiksi kirkon rakennusten ylläpito maksaa kuitenkin saman, tai enemmänkin joka vuosi, vaikka maksavia jäseniä poistuisikin joukosta.