perjantai 14. syyskuuta 2012

Kirkkoon kuuluvat 2000 - 2011

Kirkkoon kuuluvien osuus Suomessa vuosina 2000 - 2011. Prosenttiosuus on laskenut tuona aikana noin 85 prosentista 77,2 prosenttiin.

Wikipediasta:
"Suurien seurakuntayhtymien kokous arvioi vuoden 2009 kokouksessa kirkon jäsenmäärän laskevan nykykehityksellä 64,5 % tasolle seuraavan 20 vuoden aikana ja Helsingin seurakuntayhtymän jäsenmäärän laskevan alle 50 % seuraavan kymmenen vuoden aikana."
Pääkaupunkiseudulta saattaa lähivuosina löytyä alueita, joilla vähemmistö kuuluu kirkkoon.



keskiviikko 28. heinäkuuta 2010

Kirkosta eroaminen jatkuu vakaana

Eroakirkosta.fi puolivuotiskatsaus 2010 on äskettäin julkistettu.

Tammi-kesäkuussa erosi palvelun kautta 14 700 henkilöä. Vuonna 2009 tänä jaksona erosi 14 500 henkilöä. Kasvua vuoteen 2009 tuli koko vuosipuoliskolla hieman yli prosentti.


Kirkon jäsenmäärän putoaminen 90 prosentista 80 prosenttiin kesti lähes 30 vuotta. Nyt on nähtävissä, että kirkon jäsenmäärän lasku alle 70 %:n ei tule kestämään vuosikymmentäkään.

perjantai 4. joulukuuta 2009

Kirkosta eroamiset jatkuvat

Eroakirkosta.fi -palvelun mukaan sen kautta on eronnut tänä vuonna jo yli 30 000 henkilöä. Kirkosta voi myös erota muuta kautta, kuten käymällä itse maistraatissa/kirkkoherranvirastossa. Muita kautta eronneiden määrä selviää vasta seuraavana vuonna, kun kirkko julkistaa vuodenvaihteessa olleen jäsenmääränsä. Arvioiden mukaan yli 90% eroajista käyttää eroakirkosta.fi-palvelua.

Evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuuluvien osuus koko kansasta putosi marraskuussa alle 80%, kertoo palvelun tiedote. Suurissa kaupungeissa erotaan eniten, mutta jonkinlaisen tilastoihmeen tekee Imatra, jossa eromäärä tulee olemaan jopa yli 50% viime vuoteen verrattuna. Nähtävästi Imatran kirkkoherran sukupuolenvaidos ja töihinpaluu innoitti ihmisiä eroamaan kyseisellä paikkakunnalla.

Eroakirkosta.fi -palvelun tilastojen mukaan Paltamossa erottiin loka-marraskuussa väkilukuun suhteutettuna toiseksi eniten koko maassa. Edelle kiri vain Imatra. Paltamon seurakunta nosti kirkollisveroa, mutta eroakirkosta.fi -palvelun mukaan se ei selitä kaikkea. En usko pelkästään veroprosentin vaikuttaneen, arvelee tiedottaja Jori Mäntysalo.

maanantai 23. marraskuuta 2009

Kirkollisvero vuodelle 2010

Ensi vuodelle on parikymmentä seurakuntaa nostamassa kirkollisveroa. Suurimmat korotukset tulee Imatralla, Kauhajoella ja Paltamossa, joissa vero nousee 0,25 prosenttiyksikköä.

Tämän vuoden alussa tässä blogissa pohdittiin kirkollisvero-kirjoituksessa tiedostavatko ihmiset kuinka paljon kirkollisveroa maksavat tai minkä vuoksi.

Pate Ylisen blogissa on pari päivää vanha kirjoitus kirkollisvero nousee, jossa kerrotaan että asia aiheuttaa keskustelua kirkon sisällä:

Päätös ei ollut yksimielinen. Keskustelun jälkeen asiasta äänestettiin. Korotusesitys voitti äänin 12-7.

Joissakin seurakunnissa on ilmeisesti asia hyvin, sillä Rusko, Sauvo-Karuna ja Viitasaari laskevat kirkollisveroa. Keskimäärin veroa maksetaan 1,3 prosenttia. Kahden prosentin vero on käytössä ensi vuonna kymmenessä seurakunnassa.

maanantai 2. marraskuuta 2009

Piispan palkka vertailussa

Uusien juuri julkaistujen viime vuoden verotietojen mukaan esimerkiksi Porvoon piispa ylsi jo yli 160 000 euron ansiotuloihin.


Björkstrand Gustav, ansiotulot 161 991 euroa
( vuoden 2008 verotietojen mukaan )


Edellinen piispan palkka -kirjoitus käsittelee piispojen palkkatuloja vuoden 2007 verotietojen mukaan.


Palkkavertailu





Palkkojen tietoja löytyy mm Kunnallisen työmarkkinalaitoksen (http://www.kuntatyonantajat.fi) sivuilta, jonne on kerätty palkkatietoja Tilastokeskuksen tiedoista. Piispan palkkana on käytetty Porvoon piispan vuoden 2008 verotiedoissa olevaa ansiotuloa 161 991 euroa, joka on jaettu kahdellatoista kuukausipalkaksi. Vuoden 2007 tietojen perusteella Björkstrand tienasi piispoista eniten ansiotuloja, vähitenkin tienaava piispa sai vielä lähes 8000 euron kuukausipalkan.

tiistai 27. lokakuuta 2009

Onko 15-vuotias kypsä?

STT Kasvattivanhemmaltaan Virosta karannut 15-vuotias virolainen tyttö saa jäädä Suomeen. Korkein oikeus (KKO) antoi asiassa ennakkoratkaisunsa tiistaina. Tytön huoltaja vaati oikeusteitse lapsen palauttamista asuinmaahansa Viroon.

Korkein oikeus (KKO) totesi, ettei vastustelevaa tyttöä pidä palauttaa. KKO:n mukaan tyttö oli sen ikäinen ja niin kypsä, että hänen mielipiteensä oli ratkaisevaa palautusta harkittaessa.


Suomessa esimerkiksi 17-vuotias ei kuitenkaan ole tarpeeksi kypsä itse päättämään kuuluuko hän kirkkoon vai ei. 15-vuotias on kypsä, mutta 17-vuotias ei.

"12-17-vuotiaiden lasten uskonnollisen aseman muutokset edellyttävät aina lapsen ja hänen huoltajiensa samanmielisyyttä. Viisitoista vuotta täyttänyt lapsi voi huoltajien kirjallisella suostumuksella itse liittyä uskonnolliseen yhdyskuntaan tai erota siitä." - kertoo Espoon seurakunnan sivusto

Huoltajiltaan karkaaminen ulkomaille saattaisi kuulostaa merkittävämältä asialta kuin uskonnolliseen yhdistykseen kuuluminen. Olisko mahdollista määrätä yhdenmukaisesti, että 15-vuotias voi päättää omista asioistaan? Vai voidaanko aina tapauskohtaisesti harkita mihin 15-vuotias on tarpeeksi kypsä?

torstai 22. lokakuuta 2009

Homojen vihkiminen

Ruotsin evankelisluterilainen kirkko alkaa vihkiä samaa sukupuolta olevia pareja. Kirkolliskokous päätti asiasta tänään. Noin 70 prosenttia kirkolliskokouksen jäsenistä hyväksyi uudistuksen. Ruotsin arkkipiispa Anders Wejryd oli helpottunut äänestyksen jälkeen.

Arkipiispa Jukka Paarma ei näe, että Suomen evankelisluterilainen kirkko seuraisi "nähtävissä olevana ajankohtana" Ruotsin esimerkkiä ja alkaisi vihkiä avioliittoon nais- ja miespareja. Me olemme tässä suhteessa kyllä aika lailla jäljessä Ruotsia sekä yhteiskunnassa että varsinkin kirkossa.

Arkkipiispa ei usko, että kovin monet kirkot seuraisivat Ruotsin esimerkkiä. Sen sijaan hän arvioi, että päätös vaikeuttaa Ruotsin kirkon yhteistyötä muiden kirkkojen kanssa.

Paarma taisi unohtaa, että avioliittolaki on muutettu sukupuolineutraaliksi ainakin Hollannissa, Belgiassa, Espanjassa, Kanadassa, Etelä-Afrikassa ja Norjassa. Maiden määrä varmasti kasvaa ajan myötä.

Toisaalta toivoisi, että niin homot kuin heterotkin jättäisivät kirkon käsitykset omaan arvoonsa ja suosisivat uskonnottomia hääseremonioita.

torstai 15. lokakuuta 2009

TV:stä poimittua


YLE FST5 Ut ur kyrkan! (Ulos kirkosta, ohjelma tehty vuonna 2008)
Sunnuntai 11.10. klo 14.55

Keskusteluohjelmassa on mukana vapaa-ajattelija, kirkkoherra ja seurakuntapastori. Lisäksi muutamia kirkosta eronneita on haastateltu erikseen ohjelmaa varten.

"Kirkosta erotaan ahkerammin kuin koskaan. Kun yksi liittyy jäseneksi kolme eroaa."

"Papit myöntävät etteivät usko raamattuun, mutta roikkuvat silti virassa mukavuussyistä tarjoamatta ihmisille minkäänlaista sisältöä."
- kirkkoherra

"Olen tyytyväinen eroamiseeni ... En halua olla mukana sellaisessa kirkossa. Minusta se on naurettavaa."
- opiskelija

"... mutta missä muussa työpaikassa sallittaisiin enää sellaista syrjintää ja kiusaamista kuin kirkossa?"
- eläkeläinen naispappeudesta puhuessaan

"Vähän kuin kuuluisi Tehyyn olematta sairaanhoitaja."
- kirkosta eronnut opiskelija

Edes kaikki kirkon sanomaa levittämään palkatut papit eivät usko kirkon ydinsanomaan, raamattuun. Kirkosta erotaan erinäisistä syistä johtuen, mutta varmasti merkittävä syy on uskonpuute. Miksi kuulua järjestöön, jonka sanomaan ei uskota? Ja vielä maksetaan siitä.

Ohjelmassa esitettiin ajatus, että kirkon pitäisi erottaa jäsenensä, jotka eivät usko kirkon perusajatuksiin ja sanomaan. Kirkkoherra ei innostunut näin jyrkistä toimista. Siksikö että kirkko menettäisi merkittävän summan rahaa ja ison osan jäsenistään? Uskonnolliselle järjestölle ei ole niin väliä uskovatko omat papit tai jäsenet sanomaan, kunhan jäsenmaksu tulee maksetuksi?